Hei kamut! <3

Tällä kertaa aijon aloittaa tarinaani, joka on fanifiktiota EA:sta.

Luku 1. Ensimmäinen koulupäivä

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä kesäloman jälkeen ja siksi olin hiukan kärttyisellä päällä, mutta se tieto lohdutti vähän, että perintöpäivän jälkeen(päivän, jota kaikki kapinalliset inhosi) olisi kesäloma, jonka jälkeen ei tarvitsisi tulla kouluun enään, vaan toteuttaa kohtalo, jonka oli luvannut toteuttaa perintöpäivänä. Kuninkaalliset oli aivan eri maata kapinallisten kanssa, se oli käynyt ilmi viime(ekana koulu vuonna Ever After High:issa) ja sen näki myös todella hyvin tänäkin vuonna. Sillä suurin ero mitä meillä heidän kanssa oli, oli se, että me kuninkaalliset olimme ylpeitä kohtaloistamme ja valmiit tekemään ne iloisin mielin, kun taas kapinalliset, jotka vihasivat kohtaloita, jotka oli peritty vanhemmilta ja he eivät haluaisi missään nimessä tehdä sitä, mutta kuitenkin kaikki he tiesi, että meidän oli pakko toteutaaa kohtalomme, koska olemme satuhahmojen perillisiä ja muuten sadut katoisi kirjoista jos emme tee sitä ja sen lisäksi saatamme kadota itsekkin, sekä muut satuun kuuluvat henkilöt. Mutta nuo ei ole minun huoliani, koska olin kuninkaallinen, niinkuin parhaat ystäväni Apple White(lumikin tytär) ja Blondie Lokcs(kultakutrin tytär). Ja erityisesti Applelista huomasisen, että hän on kuninkaallinen, sillä hän tekee kaikensa hänen onnellisen loppunsa takia, siksi hänelle suurin pään vaiva onkin Raven Queen(pahan kuningattaren tytär), joka ei halua toteuttaa kohtaloaan ja on kapinallisista pahin riesa, sillä muut jotenkin suostui toteuttamaan kohtalonsa.

Olin Blondien ja Applelin kanssa koulun käytävällä juttelemassa kenen kanssa olisimme huone tovereita tämän vuoden ajan. Minä olen Ashlynn Ellan kanssa(tuhkimon tyttären), Blondie on C.A.Cupidin kanssa(uusi oppilas, joku rakkauden jumalatar) ja Apple on Ravenin kanssa... Ravenin? "Hei mite voit olla koko vuoden hänen kanssaan?" kysyin yhtä aikaa Blondien kanssa."Kiva, että huolehditte, mutta minä itse halusin, koska minun pitää opettaa Raveniä oikein kunnolla."Apple kertoi tanssien kohti huonettaan. Minä kuiskasin Blondielle: " Mitä luulet, auttaakohan tämä mitää, siis kun Apple menee Ravenin kanssa?" Hetken hiljaisuuden jälkeen Blondie vastaa vaisusti ja kävelee omaan huoneeseensa:" Voi Briar, en usko, mutta toivotaan parasta, koska en halua, että Apple katoaa..." Katsoin hetken aikaa hänen peräänsä ja menin omaan huoneeseeni, jossa oli poika, jonka nimi on muistaakseni Hopper(sammakkokuninkaan poika) ja kysyin: " Onko jokin hukassa?" hän katsoi minuun punastuneena:" Oho, tämä taitaa olla sinun huoneesi..anteeksi, katsoi väärin." vastasin: "Näköjään purit jo tavarasi tänne, noh ei se mitään minä autan sinua korjaamaan ne pois!" Hopper hymyili vastaukseksi ja ryhdyimme hommiin.

Pitkän ajon päästä huone oli tyhjillään ja huokailin Hopperille:" Nyt on puhdasta, mutta  minun pitäisi purkaa vielä omatkin tavarani ja sinun omaan huoneesesi..." Hopper mietti hetken ja vastasi: "Koska sinä autoit näin paljon minua on minun vuoro sinua!" Naurahdin ja otin laukkuni esiin. Ryhdyimme töihin. 

Olimme tehneet töitä vartin ja minua alkoi väsyttää. Minä olin koko sen ajan kun Hopper oli ollut huoneessani tuntenut jotain outoa, en tiedä olinko tullut kipeäksi, mutta sen tiesin, että ainakun sanoin jotain Hopperille minun sydämmeni melkein pomppi jännityksestä, en tiedä mistä se johtuu, mutta niin tapahtui myös sillon, kun Hopper puhui minulle ja se tuntui oudolta, sillä minulla sellaista tunnetta ei koskaan ennen ollut. Ja pian minua alkoi ahdistaa se.

Kun vihdoin saimme työn valmiiksi, kiitin tuhannesti Hopperia ja toivotimme toisillemme hyvää päivän jatkoa. Katsoin hänen peräänsä vähän aikaa, kunnes Ashlyn keskeytti ajatukseni :" Hei, minä menen kaupungille shoppailemaan haluatko tulla mukaan?" ennen olisin suostunut heti ja sanonut:"Tyhmä kysymys."mutta nyt vastasin kuitenkin:"Ööö..minulla on vähän huono olo, jätän tällä kertaa väliin.." Aslynn katsoi pitkään:"Noh, ei ole pakko, mutta taidat kyllä olla vähän kipeä, mene sairaanhoitajalle." mutisin hiljaa:"En minä taida, mutta hyvää reisua sinulle.." Hän katsoi minua vielä vähän aikaa, mutta pyöräytti silmiään ja kipitti pois. Minä laahustin sängylle makaamaan ja katsoin peilin mikä ihme minua riivasi. Hetken päästä menin lepäämään sängylle ja miettimään päivän tapahtumia, että saisin selville mistä outo käytökseni johtui. päätin olla siinä hipi hiljaa koko loppu päivä, no joo ei yhtään tapaistani sanon minä, mutta en voi muutakaan, että huomenna pystyisin tunneille...

Siinä oli fanifiktioni-eka osa toivottavasti tykkäätte!

T:Maddie